I live in a sand castle. | In it’s highest tower
And every night I plan to run away | to a place where the sand dosn’t disappear below my feet | Where the walls are not sinking | But I never go anywhere.
I’m just planning.
4 vastausta artikkeliin ”Hiekkalinna”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kuulostaa huolestuttavalta. Kummitus-otuksen täytyy päästä vapaaksi!
Kaunista!
Tämä tarina tuntuu hirmu osuvalta.
Samaa mieltä Mikon kanssa, jotenkin vaan hirmu osuvaa. Värit olivat kauniit, tarinasta puhumattakaan. Tuollainen haikeus on niin tuttu tunne. Johtuuko se pirteistä väreistä vai pelkästään haaveilun ihanuudesta, että minulle jäi tästä päällimmäiseksi tunteeksi kuitenkin toivo.
Uutta Marin sarjisalbumia odotellessa… :)
Miks näissä aina pitää käydä huonosti, Mari?