Hyvää joulua myös sinulle ja kiitos ihanasta blogista!
Kiitos ihanista töistäsi, joista olen monien muiden tavoin saanut nauttia vuoden varrella (näyttely Oulussa, blogisi & kirjasi). Helsingin sarjismessut ja sieltä saatu signeerauksesi ovat jääneet kuluvalta vuodelta mieleeni. Hyvää uutta vuotta!
Hei Mari! Kiitos hienosta soittolistastasi ja kuluneesta vuodesta. Kirjasi oli lahjatoiveeni tana jouluna. :) Sarjakuvasi ja valokuvasi kauniista esineista ilahduttavat minua aina. Hyvaa uutta vuotta 2010! <3
Voipi olla sattumaa (tuskin), mutta lueskellessani DC:n Vertigo-puolen sarjakuvaa Northlanders nro 22, ilmestynyt marras-joulukuussa 2009, pisti silmääni pieni tekstimuotoinen kertomus joka alkoi:
”Two winters ago Mari Ahokoivu was walking the forest with her son, holding his hand.”
Murheellisestihan tuo tarina päättyy, mutta kuka lienee onkaan nimestä vinkannut on mahdollisesti sinuun viitannut. Ehkä. Kenties. Voi olla.
heh, ei oo sattumaa. Mua varotettiinkin että mut namedropataan kyseiseen lehteen :)
Hyvää joulua myös sinulle ja kiitos ihanasta blogista!
Kiitos ihanista töistäsi, joista olen monien muiden tavoin saanut nauttia vuoden varrella (näyttely Oulussa, blogisi & kirjasi). Helsingin sarjismessut ja sieltä saatu signeerauksesi ovat jääneet kuluvalta vuodelta mieleeni. Hyvää uutta vuotta!
Hei Mari! Kiitos hienosta soittolistastasi ja kuluneesta vuodesta. Kirjasi oli lahjatoiveeni tana jouluna. :) Sarjakuvasi ja valokuvasi kauniista esineista ilahduttavat minua aina. Hyvaa uutta vuotta 2010! <3
Voipi olla sattumaa (tuskin), mutta lueskellessani DC:n Vertigo-puolen sarjakuvaa Northlanders nro 22, ilmestynyt marras-joulukuussa 2009, pisti silmääni pieni tekstimuotoinen kertomus joka alkoi:
”Two winters ago Mari Ahokoivu was walking the forest with her son, holding his hand.”
Murheellisestihan tuo tarina päättyy, mutta kuka lienee onkaan nimestä vinkannut on mahdollisesti sinuun viitannut. Ehkä. Kenties. Voi olla.
heh, ei oo sattumaa. Mua varotettiinkin että mut namedropataan kyseiseen lehteen :)